Moikka taas kaverit. Mulle laitettiin joku tyhmä loimenretale päälle, naurettiin makeasti ja sitten mua pidettiin panttivankina autossa. Väittivät että ollaan menossa kattomaan mun "poikaystävää". Kuulemma olin koomisen näköinen kun työnsin nenääni noiden pinnojen välistä josta se hädin tuskin edes mahtui ja kuvittelin olevani jo puoliksi ulkona häkistä...
Mua ensin vähän epäilytti, mutta sitten mulle kyllä muistui yksi aika komee jannu parin viikon takaa mieleen...Ensin me mentiin ton kaiffarin kanssa hännät suorina ja loimet lepattaen pitkin maita ja mantuja, tehtiin mahtavia bambi-jäällä-pyörähdyksiä niin että omistajia huimasi, kuulemma olisi pitänyt jotain niveliä varoa??
Sitten me mentiin sisään ja mä leikin ihmislasten kanssa. Se oli ensimmäinen kerta kun pääsin oikein kunnolla tutustumaan noihin hulppeisiin pikkuihmisiin. Toi oma emäntä meinasi haljeta ylpeydestä kun osasin ihan luonnostani olla hurjan varovaisesti lasten kanssa (toisin kuin staffit jotka aina tönivät muksuja nurin ja kaikenkaikkiaan innostuvat niistä "aavistuksen" liikaa). Ainoa ongelma oli että olin aina niitten perässä silloinkin kun muut koirat olivat sivummalla. Kaikki kehuivat mua hurjan hyväluontoiseksi koiraksi kun menin siellä innoissani mukana lasten "iltavillissä" mutten yhtään sohlannut tai tuuppinut muksuja.
Sisällä sitten piti lämmitellä juoksentelun päälle, vaikka meitä ois kyllä ehkä kantsinu jäähdytellä vähäsen, oltiin me sen verran kuuma pari.
Mä vähän kevensin edellisen otoksen kaverikuvamaista tunnelmaa kertomalla Gutsylle hyvän vitsin...
... ja nauramalla itse röhönaurut päälle. Ne on noi miehet vähän hitaita ja tökeröitä koska ei toi osannu nauraa oikeassa kohdassa ollenkaan. Pah.
Itseasiassa mokoma könsikäs sai tilanteesta täyden niskalenkin ja mua alko vähän arveluttaa sen tarkoitusperät. Vahinko vaan että muikea hymyni tarttui kuvaan.
Parhaimmillaan ne oli kaikki äijät yhtä aikaa vienon neidin kimpussa, apuaaaa!
Aika pian kuuden tunnin kohdalla alkoi kuitenkin vähän ramaista. Me vallattiin se äskeinen painitatamimme ihan tyystin, ja silmät alkoivat luppasta.
Siellä mä sitten nukuin ruususen unta, kunnes yhtäkkiä isäntäväellä oli taas ulkovaatteet päällä ja ne arpoivat siinä kumman vuoro ois kantaa mut autoon. Just kun mä ehdin "kevyesti torkahtaa". Nauroivat katketakseen mokomat kaksijalkaiset ja sanoivat että olin muka ihan kanttuvei??
Tässä vielä kuva siitä mun kaverista, se oli kyllä aika komea. Toivottavasti nähdään pian uudestaan.
Ps. Mä tykkäsin kuitenkin muiskutella tota Gutsya poskille ja suupieliin, olin kaiken kaikkiaan aika ihastunut. Tässä me ollaan just herkimmillään, pian tän kuvan ottamisen jälkeen mä menin ja kaadoin ton taustalla näkyvän joulukuusen... vasta sen jälkeen me katottiin paremmaks pistää vähän pitkäkseen kun ihmiset alkoivat huutaa ja vouhkata... Sori neulasten levityksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti