Vaahteratutkielma toukokuulta

Kaikki alkoi siitä kun tämmöinen komea "sinkkupingviini" alias kirjosieppo muutti pihaan toukokuun alkupäivinä. Yläkerran "kotitoimiston" ulompi tuuletusikkuna on pikkuisen auki, ja osoittautui hyväksi tähystystorniksi uutta omakotipönttötonttiaan vahtivalle koiraalle. (Sittemmin autotallin päätyyn ripustettuun pönttöön muutti toinen kirjosieppopari tämän sällin vallattua vaahterapöntön), sen sijaan ruotsinpihlajapönttöön ei voi ilmeisesti muuttaa kukaan koska se sijaitsee tämän kundin tontilla ja hallinnanjako noin läheisellä kohteella ei tunnu tälle lajille onnistuvan sitten laisinkaan. Ärhäköitä pikku per... lintuja ovat, mitä mökkien vartiointiin tulee. No, kun tuo kerran katseli sisään, niin minä luonnollisestikin katselin ulos, usein kameran etsimen läpi, koska minulla on näkyvyys tuohon ikkunaan suoraan työpisteeltäni. Päätin että tälläpä kertaa tehdään tutkielma siitä, miten lempilehtipuuni vaahtera herää keväällä rakentamaan suojaisan varjon kirjosiepon pesinnän ympärille.

Kuvia saikin ottaa joka päivä sillä toukokuun alkupäivät olivat todella lämpimiä! Voin vain ihmetellä sitä luonnon voimaa millä kevät tulee kuin hyökyaalto, energia (ja lehtivihreä) nousee maan uumenista niin että herkempikorvainen varmaan kuulisi sen kohinan. Ihan mahtavaa!

 Pikkuruiset neonvihreät nyssäkät, tässä vaiheessa en vielä tiennyt että tämä olisi "se oksa". Kuvat ovat siis pörriäiskuvaa lukuunottamatta samasta oksanpätkästä, ja siinäkin kuvassa "valittu oksa" näkyy etualalla, en vain onnistunut saamaan kimalaisista kuvaa juuri noissa kukinnoissa, arvaamattomia ovat! Tämä kuva on otettu 9.5.2013.

 10.5. Eron näkee paljain silmin, paljon tapahtuu vuorokaudessa!

 11.5.

 12.5.

 13.5.

 Kimalaiset puuhasivat terhakkaan "murinan" kera kukkien kimpussa. Pysyisivät vaan mestoilla, kohta olisi "omenamehua" tarjolla, jos malttaisivat senkin pölyttää. :)

 14.5.

 15.5. Kukinta loppumaisillaan.

 16.5. Kukkien keskeltä tunkee pikkuruisia lehtinyssäköitä.

17.5. Piha ja terassi täynnä noita pudonneita kukkapampuloita, ja lehdet kasvussa tohinalla, sieltä se kesä tulla tupsahti!

Wappumeininkejä

Wappuna ei kyllä tehty mitään järkevää, kunhan pajosteltiin. Mutta pajostelukin on erittäin tärkeää. Ja kylpytynnyrin lämmitys.

 Nina poikkesi kylään, ja koirat ottivat kyllä ihan kaiken irti. Vohvelipöydästä hunnit karkoitettiin, mutta jälkikahveilla ulkona Igor liittyi melko saumattomasti Ninan seuraan; halasi, pussasi, ja asettui sitten pitkälleen rintamuksen päälle ottamaan vastaan ansaittuja rapsutuksia.

 Igorin kuultua Äänen (TM) ja rynnättyä portille karjumaan, Ego hiipi paikalle ja kipusi sekin Ninan syliin. Aurinkoinen päivä, kiva kaveri ja kevään tuoksut, mitä sitä pikkukoira muuta tarvitsee. Tuomisina hunneille tarjoiltuja possunsaparoita tietenkin. :)

 Istuin "festarituolilla" maassa ja katselin kun Lasse harjoitteli jousiammuntaa tuliterän jousensa kanssa. Kun nuolien singahtelu lakkasi, istuin edelleen paikoillani seuraamassa mitä tapahtuu kun koirat pääsevät jälleen ulos. Sako kävi pläiskäyttämässä märän pusun poskelleni, Huisi hipsutteli paikalle ja yritti syliin, kääpiöpinserit yrittivät syliin ja Helmi meni repimään varastamaansa halkoa.
HuisinKuikka kävi lopulta pötkölleen varpailleni, vaikka tilaa olisi ollut melkein 2000 neliötä. :D

 Rontti tuumailee, taustalla kukkii krookus. Ei uskoisi että tuossa kohdin kasvaisi edes ruoho, sen verran on rallibaana kovalla käytöllä juuri krookuksen pakeilla.

 Sakokin nötkähti pitkälleen, mutta vasta kun olimme heitelleet frisbeetä tuntuvasti. Sako alkaa saada hienoja koppeja jos on yksinään urheilemassa, mutta lauman läsnäolo vähän sekoittaa pakkaa. Kääpiöpinsereitä mokoma toiminta ei kiinnosta.

 Helmi ehti käydä korkkaamassa virallisen savikuopan, josta koko lauma käy syömässä savea. Kuka tietää miksi, ja miksi vain ja ainoastaan noista kahdesta kuopasta? Ruokavalio pitäisi olla kunnossa ja vitamiinit/hivenaineet myös. Nenukki olikin sievästi savessa niin kuin "rimpsrenssalla" kuuluukin olla. Myös koko koira oli aika valtoimenaan savessa, liekö vetänyt oikein kunnon ukemit Sakon kanssa rallatessaan. Olin ajatellut pestä koirat kun kerran tuli vieraitakin oikein, mutta kuva kertoo, että se olisi ollut tällä kertaa hävitty taistelu. Helmi puhdisti itsensä heinikossa kierien, eikä muutaman hetken päästä ollut saviturkista jälkeäkään. Itsepuhdistuva otus. :)

 Kevään ensimmäinen sisiliskotodiste.Tämä liskonen kiipeili aidatun kukkapenkin reunuksella, ja Igor sitä sieltä kovasti havitteli. Muuannesta kivikasasta tuo metsästelijä lopulta saikin jotain saaliikseen, mutta kyllä se sitä ötökkää sieltä esiin kaivoikin vähintään vartin. Raakaruokintaa routiolaisittain..

 Tämä staffeille hyvin tyypillinen istuma-asento se vaan jaksaa naurattaa. Tassut riviin ja tuumailemaan.

Kylpytynnyrin lämmityksessä oli aikaa oikaista terassille kannettuun kesäkiikkustuoliin. Huisi näki tilaisuutensa tulleen ja hankkiutui syliin. Jäi puiden lisäys allekirjoittaneen kontolle, mutta ovathan nuo niin söpösiä siinä kelliessään. :) Ihana kevät, ihanat krookukset, kohta päästään kylvämään!