Lähdin paparazzin ominaisuudessa Lohjalla pidettyyn pentunäyttelyyn katselemaan karvakorvia. Kuvista ei tullut mitään taidenautintoa (en kyllä odottanutkaan), mutta hurjan hauska oli tavata jälleen kerran iloisia koiraihmisiä ja vielä iloisempia koiria. Pääasiallisena mielenkiinnonkohteenani oli "kummikoirani" Disa, joka osoitti hienoa mielen lujuutta ja rentoutta ensimmäisessä näyttelyssään.
Krissellä ja Disalla tuntui olevan hauskaa, joka ikisessä kehästä otetussa kuvassa nuo nauroivat. :)
Vai ettei olisi päätä eikä häntää, tässä kuvassa Disan sisko Dina tarkkana kuin porkkana.
Tässä vähän suttuinen kuva mutta Disan ilme on jotenkin niin liikuttava. "Mamma sä oot kiva, mitä sit tehdään?"
Dina pönöttää, Disasta en poseerauskuvaa saanut kun jostain syystä paras paikka ottaa kuvaa olisi ollut tuomaripöydän takana...
Tuomari tykkäsi koko sisarusparvesta ja hänellä alkoi suorastaan hiki helmeillä otsalla kun kuulemma "ei ole mahdollista jakaa kolmea ykkössijaa". :) Lopulta Dina voitti, Minttu oli toinen ja Disa kolmas, jokaiselle kunniapalkinto. Jouduin luokan lopussa poistumaan muihin hommiin mutta ryhmäkehässä ja parikilpailussakin oltiin oltu ratsaamassa palkintopöytää.
Sieviä olivat nuo karvahömmiäiset, ihan kerta kaikkiaan. :) Tuli siinä kyllä mieleen että pitäisi varmaan "hiukan" harjoitella ennenkuin Huisin kanssa rynnätään mukaan...
2 kommenttia:
Kiitos taas "tyttärelle" - ja vakka et oliskaan aito tytär, niin erinomainen kenneltyttö :)
"Varaäiti" on hyvä vaan. Ehkä mä oonkin kenneltytär, se selittäisi tämän yhteisen innostuksen koiriin. :D
Lähetä kommentti