Hestbakin talvirieha 11.3.2012

 Päivä oli mitä kaunein. Tarkkasilmäisimmät bongaavat tallin seinästä rakennusvuoden (1867).

Hanki suorastaan sokaisi silmiä, ja noin 102 uutta pisamaa poksahti kasvoihini.

Lumi suli katoilta ja ripsoi suoraan ohikulkijoiden huppuihin.

 Allekirjoittaneen teki mieli kipaista kolauttamaan nuo luukut levälleen ja huutaa "Kukkuu!" niin paljon kuin äänijänteistä lähtee. Onneksi minut saatiin ohjattua vähän rakentavampaan puuhaan... Hestneistin talvirieha talli Hestbakissa, Vaanilan Kartanon mailla.

Tyttötrio vastasi Team Lance:sta joka toimitti Hestbakin talviriehaan poniajelua. 

 Taustalla pidettiin talutusratsastusta (ja halukkaita riitti!)

Snerran tehtävä oli kuljettaa talutusratsastajia Skumppi-ruunan työparina, molemmat hoitivat hommansa aivan mahtavasti (taluttajista puhumattakaan).

 Ulkoteltalla oli myynnissä kaikenlaisia itsetehtyjä herkkuja, sekä toki sitä maailman parasta "markkinamakkaraa"!

Ja sen makkaran sai sitten tämän herran toimesta kuumennettuna, ei tasan ollut sisältä haalea. :)

 Sisätiloissa oli myynnissä hevosia: Pieniä, pehmeitä ja sopuhintaisia tiukempaankin budjettiin.

Tallikissa Mauri rakastaa islanninhevosten maajoukkuetta! (Tai ainakin se asettautui erittäin määrätietoisesti kannatuspaitakasaan ja kieltäytyi poistumasta siitä, kunnes myyntipistettä alettiin purkaa tapahtuman jälkeen.) Mauri oli todellinen PR-kissa.

Sisä- ja ulkotiloissa lennähteli Janski joka kunnostautui arpojen myynnissä erinomaisesti, vaikka väkisin! ;)

Iloista mieltä talutusratsastusringistä. Tämä(kin) hymy tarttui takuuvarmasti.

Brodir teki oma-aloitteisesti tärkeää PR-työtä katselemalla Heidiä lumoavasti silmiin. :) Islanninhevosiin on mahdotonta olla rakastumatta.

Nuoret esittelivät yleisölle askellajiratsastusta.

Anniina väitti ettei "Fifi" muka ollut erityisen halukas yhteistoimintaan, mutta pistipähän ainakin rivakan pukin yleisön suureksi riemuksi. (Kyllä tämä minun silmääni ihan mallikkaalta näyttää, pompuilla tai ilman.)

Frosti paistatteli sekin päivää ihanassa auringossa ja tarkkaili samalla baanan toimintaa, ehkä sitäkin olisi haluttanut hiukan pistää kaviolla komiasti?

Tämä erottamaton pari tarjosi puolestaan rekiajeluita, Poka veti kyytiläisiään tunnollisesti ja pysähtyi välillä poimimaan emäntänsä tarjoamia leipäpalkkioita vadista.

Ja uusi kierros alkoi! Hieman kaihoisasti katselimme reen perään ja totesimme että vaikka kevät tuleekin (tällä hetkellä) kohisten, taitavat rekikelit olla tältä talvelta pitkälti ohitse. Kyllä jokaisessa vuodenajassa on ilonsa ja haikeutensa.

Tältä näytti maisema reen kyydistä, minäkin pääsin tunnelmoimaan kellon helinässä. :)

 Ponikyydittäjäkin oli taukonsa ansainnut, kun sirkushuvina järjestettiin mehutöltti-kilpailu. Ideana oli ratsastaa baana 2 kertaa päästä päähän tölttiä (tai pienemmät käyntiä, taluttajalla tai ilman, osallistuminenhan oli tärkeintä) pitäen kädessään mehumukia. Jolla oli suorituksen päättyessä eniten mehua mukissaan, voitti. (Säännöt olivat yksinkertaiset, joskin poikivat ainakin seniorisarjassa välittömästi kasan korjauksia ja täsmennöksiä esimerkiksi valitun juoman suhteen. Ritva taisi lanseerata Perjantain Prosecco-Passin, vai miten se meni??)

 Ritvan starttasi ensimäisenä. Haasteeksi muodostui kartion kiertäminen radan kääntöpisteellä, tosin Ritva hoiti kiepsautuksen tilanteen vaatimalla vakavuudella, kolmeen kertaan. :D

Ritvalle kunniamaininta Ehdottomasti Eleganteimmasta Mukiotteesta! (Ritva tuli toiseksi.)

 Allekirjoittanut oli kolmas voittaen Typerin Ilme -sarjan vailla vastusta muista kilpailijoista.

 Sanna tuli neljänneksi koko sarjan rohkeimmalla suorituksella (tyyli/töltti ennen tarkoitusta), joka tosin johti Eniten Mehua Ratsastushousuissa -sarjan kultamitaliin.

 Pauliinahan hoiti homman himaan tyylillä. Tässä kuvassa näkyy hyvin vähän liikettä, joka johtuu siitä että Pauliinan valitsema "satavarma tasainen tölttäri" Fjalar ei halunnut astua kisakentälle kaviollaankaan. Ei auttanut maanittelu eikä porkkananheilutus, ei askeltakaan! :D

 Kun Pauliina lopulta suostui yhteiseen kisakonkariin Skumppiin, hän hoitikin kisan omiin nimiinsä aivan suvereenisti. Mehua oli mukissa (vain ja ainoastaan mukissa) yli puolet hänen tullessaan maaliin! Onnea! (Revanssia odotellessa...)

 Hestneisti tarjosi myös 30 minuutin minimaastoja, jotka täyttyivät ennätysajassa. Maastoilijoista tuli harmillisen vähän kuvia, hehän olivat nauttimassa noista kauniista maisemista ja siten ulottumattomissani. Ei sillä, kyllä siellä taatusti kelpasi kopsottaa.

 "Pahalla Pehtoorilla" oli tarina tai parikin kerrottavanaan, ja taas opin erinäisiä asioita Vaanilan kartanon pihapiiristä ja rakennuksista. Mitä lienee ollut aiheena juuri tuolla hetkellä... ;)

 Vaanilanlahti oli jokseenkin jäässä (tänä vuonna tosin odotukset sulamisesta ovat vähän korkeammat kuin tallin rakennusvuonna joka oli aiheesta nimeltään Nälkävuosi, perimätieto kertoo että tuo samainen lahti oli jäässä vielä juhannuksenakin!) Tänään pidettiin myös SM-pilkkikilpailu Aurlahdessa, sää suosi kyllä siimannykimistäkin, vaikka olihan meillä nyt paremmat bileet.. ;)

 Ja jos ei vielä käynyt selväksi, tämä kuva kertoo kaiken: Ratsastus on hauska harrastus! Kiitos kaikille ikimuistoisesta päivästä ihastuttavien issikoiden seurassa!

Bonuskuvat tarhassa ilottelevista varsoista:

 

Kohta lähtee..!

Heippa kaverit, tallilla tavataan! T: Pikku-Hnökri