maanantai 25. marraskuuta 2013

Hestbakki 7v, Hestneisti 2v. ja Hestneistusratsastus jo toisen kerran, kolmannella kerralla myydään rouvalle takarivissä!


 Islanninhevostalli Hestbakki täytti 7 vuotta, ja paikalliskerho Hestneistikin juhli jo toista syntymäpäiväänsä. Tuntuu kuin talli ja kerhokin olisivat "olleet aina", vaikka etenkin kerho on ihan hevoslapsenkengissään. Sekä talliporukassa että "kipinäväessä" (joka on usein sama asia) on paljon ihmisiä jotka ovat olleet mukana yhdistystoiminnassa jo niin pitkään ennen Hestneistiäkin, että tietyt tapahtumarutiinit sujuvat aivan itsestään. Buffa tuonne, makkarat tuonne, talutus tuonne, katsomo tähän, mihin haluat nämä tötteröt?

Silläpä tämä jo toisen kerran järjestetty (eli jokavuotinen traditiomme!) Hestneistusratsastus popsahti pystyyn kuin taikaiskusta viime sunnuntaina. Aamu oli kirpakka ja mietimme jo hetken kilpailun alun lähestyessä että minnehän ihmiset ovat menneet komiaa päivää paistattelemaan. Mutta kun kello tuli 11 tallin piha oli täpösen täynnä, grilli kuumana, ja innokkaita naamoja kurkotteli suuntaani kun aloin pitää pientä esittelyä päivän "turnajaistehtävistä".

Ensimmäinen "rasti" oli renkaan pyydystys telineestä miekalla. Pisteitä jaettiin totutusti niin että askellajeista sai pisteitä (käynti 1, ravi/töltti 2, laukka 3, ja pukkilaukka 5p.), ja jos vielä onnistui koukkaamaan rinkulan, pisteitä tuli 1 lisää. Että tehtävä ei olisi liian helppo, olin ottanut tolppaa hieman sisään uralta, joten pelkästään aidan viertä kopsottamalla rengasta ei saanut haltuun. ;)

Satu otti tehtävän (kuten kaiken) vastaan suurella sydämellä, ja Heimir kunnon seuramiehenä meinasi posottaa suoraan syliin. :D






 Janskilla oli melkein samat haasteet kuin viime vuonna, Snerra oli edelleen sitä mieltä että häkkyrä oli arveluttava. :D


---------------------------------------------------------------------------------------------

Toisena lajina oli renkaan heitto, jonka piti tapahtua pitkällä sivulla tiettyjen merkkien välisellä matkalla, puomeista tehtyyn "viivoitukseen". Maksimipisteet olisi saanut jos olisi osunut puomimaalitaulun keskellä olleeseen kartioon ja pudottanut sen päältä tennispallon. 



 
Prinsessa-tamma ei pukitellut, mutta teki ratsastajansa suorituksesta astetta jännittävämpää suuntaamalla heiton jälkeen kohti puomia ja leiskauttamalla siitä yli kuin maantienojasta. :D



 
Dimma sen sijaan viuhtoi yleisön riemuksi kovin pyöreää pukkilaukkaa ja veti täydet "askellajipisteet".








Yleisö ja kisakaverit eivät päästäneet ketään helpolla, kuuntelin portilla tapahtuvaa taktikointia joka oli erittäin urheiluhenkistä: "Meet täysillä niin saat enemmän pisteitä!". Ja kieltämättä porukka kyllä teki parhaansa, varmisteltuja suorituksia ei juuri nähty ja vauhtia piisasi.
---------------------------------------------------------------------------------------------

Kolmantena tehtävänä oli pujottelu, jota olin höystänyt myös "taskuparkilla" kesken kurvailun. Eniten sai pisteitä jos otti mukaansa vielä kauhan ja pallon. Taiteilu ei todellakaan ollut helppoa, etenkään jos meinasi saada askellajistakin vielä kovat pisteet.

 Kuten sanottua, käsissä liikaa kiikkerää keittiövälineistöä ja liian vähän ohjia, ja "soppa" on valmis. :D


 Tässä lohdutuskuva nuorille jotka tuskailivat peruutustehtävänsä kanssa, ei se ollut sen helpompaa seniorisarjalaisillekaan. Heimir päätti yksimielisesti jättää puomin kokonaan jalkojensa väliin sovitettuaan sitä ensin kavionpohjaansa useamman kerran.








 Kjartan pysäköi tottuneesti "ruutuun".

---------------------------------------------------------------------------------------------

Viimeinen laji oli "mehutöltti", tosin mehu oli niin vahvasti laimennettua että joku saattaisi kutsua sitä suorastaan vedeksi. Mukissa oli kolme tasoa, joista sai sitten tietysti pisteitä sen mukaan paljonko mukissa oli vettä sen jälkeen kun ratsukko oli kiitänyt kääntöpaikalle ja takaisin valitsemassaan askellajissa.

 Prinsessa riemastutti jälleen minua kopistelemalla suoraan kohti, ajatteli varmaan tekevänsä sellaisen vaikutuksen että "loppumittaus" unohtuisi tyystin.

Blancan taktiikassa kovennettiin panoksia, ja mehutöltistä sukeutuikin pyörivä mehulaukka!


 Kolbra antautui täysillä mukaan kilvoitteluun Pinjan kanssa, ja he vetivätkin vähän laajemmat kaaret niin ikään laukassa. Vesihän oli mahdottoman kylmää kaivovettä, joka oli odotellut ämpärissä aamusta asti, ja ilmahan oli kilpailupäivänä nollan tuntumassa. Ei se niin haittaa josko vähän lähdevesi "helmeili", pääasia että oli kivaa!





 Iik, läikkyy!



 Mukana issikoiden seassa oli myös tallilla asuva poni Dilys, joka ratsastajansa kannustuksesta esitti mehevää "mehuravia" vetävällä askeleella (etenkin portille päin). Laji oli syystäkin viimeinen, sillä useampi osallistuja sai kyllä "kasteen" kilpailun tuoksinassa ja uskon että sulattava sauna lämpeni useammassa kodissa iltasella. :D

 Kääk, kylmää!


 Mervillä oli vetovastuu talutusratsastuksesta, kyytiin pukattiin myös Mervin poika. Yksikin hevosvoima voi tuntua hurjalta, jos hevosvoima on karvainen. ;)

 Kjartan, saksalainen seurustelu-upseeri-poniini täyttämässä tehtäväänsä täysin palkein ja suppuisin sieraimin.

 Palkintojenjaon päätteeksi luovutettiin tallilaisten toimesta kerätty kengitystarvike-lahjakortti Sadulle Hestbakkin synttärilahjana, ja palkittiin Hestneistin "vuoden kipinä". Vuoden 2013 Kipinä Mervi on aina ilolla, taidolla ja innolla mukana järjestämässä tapahtumia, ideoimassa uusia, ja ylipäätään vaan semmoinen aarre ihmisenä että me Hestbakkilaiset ja Hestneistiläiset emme ikinä aio päästää hänestä irti. IKINÄ!

Loppukevennykseksi Blancan ja Dimman tyylinäyte kunniakierrokselta. Blanca voitti seniorisarjan kirkkaasti, ja ratsasti vielä koko setin ilman satulaa. Pientä pukinpoikasta oli nähtävissä kunniakierroksellakin, kun Dimma viritteli lisää hanaa kentänkulmauksesta.

Totesimme Hestneistus-tapahtuman olleen erittäin pidetty ja ilahduttava yhdessä vietetty päivä, joten tuskinpa tämä tähän jää. Siispä ensi vuoteen, kaverit!

Ei kommentteja: